Kotisivulle Sivukartta

Matti Vuori

Yhdistysten itsenäisyydestä ja identiteetistä eli Pitkystäkö TIVIA Pirkanmaa?

Jo useana vuonna (ekaa kertaa minun tiedossani noin 6 vuotta sitten) on nostettu esille, että TIVIAn paikallisyhdistykset muuttaisivat nimensä muotoon TIVIA Alue ja moni on ajatukseen tarttunutkin. Pitky olisi silloin TIVIA Pirkanmaa. Muutama henkilökohtainen ajatus siitä. Olen aiemminkin postaillut siitä lyhyesti pari kertaa, mutta nyt pitää vähän laajentaa analyysiä, sillä sellainen nimen muutos ei ole triviaali nimen muutos, vaan paljon isompi asia.

Muutama analogia aluksi

Ehdotus on analoginen sille, jos EU eurooppalaisena maiden kattojärjestönä ehdottaisi, että Suomi olisi jatkossa EU Suomi, tai SM-liiga esittäisi, että Ilves tai Tappara olisi SM-liiga Tampere. Tai että yhdistys alkaisi franchise-toimijaksi kauppaketjun yrittäjän tavoin. Mietitäänpä näitä aluksi hetki, sitten yleisempiä maailmallisia kysymyksiä ja palataan sitten konkreettiseen mahdollisen nimenmuutoksen kysymykseen.

Huippulätkää?

Hakametsän paikallisottelussa olisivat vastakkain SM-liiga Tampere 1 ja 2. Olisiko se kovin kiinnostavaa? Sama brändi, sama pelikirja, ei historiaa, ei kulttuuria, ei identiteettiä eikä sen myötä edes vastustajaa. Ei syytä innostua eikä identifioitua. Lätkän kiinnostus ei synny pelisuorituksesta, vaan kulttuurista, perinteestä; ajatusten muuttumisesta yhteispeliksi kannattaja edustaen. SM-liiga on paikallaan strategisena kattojärjestönä, yhteistyöelimena ja infran luojana, mutta ei peliareenan merkityksien luojana. Yhdistykset elävät merkityksistä. Kuka tekisi vapaaehtoistyötä SM-liiigan eteen? Aika harva. Tapparan ja Ilveksen eteen tehdään, koska ne ovat oma juttu.

Kannata paikallista SM-liigaseuraasi!
Tasalaatuisia otteluita!
Ammattilaispelaajat!
Tasokas jäähalli!

Pohjoista eksotiikkaa?

EU Suomen brändinä olisi geneerinen eli keskiarvoistettu eurooppalaisuus plus lokaatio jossain "Suomi"-nimisessä paikassa. Pointtina EU:n edut ihmisille ja taloudelle. Lappi olisi EU:n Lappi ja mustamakkara eksoottinen EU-ruoka. Keskiarvoistus sulattaa aina kaiken kiinnostavan.

Visit EU Finland!
Solid EU experience! (A bit colder than average)
Fully European culture and visitor arrangements!
Easy, safe, familiar in all aspects!

K-Marketin laatulupaus?

Isomman kumppanin brändi on hyvässä käytössä franchising-toiminnassa ja varsinkin kauppaketjuilla, joilla yrittäjä toimii vaikkapa K-Marketin. Kun kuluttaja näkee kaupan logon kortteliin päässä, hän tietää täsmälleen, mitä on tiedossa: valikoima, kaupan layoutti, hintataso. Se on lupaus vakioidusta palvelusta, tasaisesta laadusta, yllätyksettömästä kokemuksesta. Tiedossa ei siis ole innovaatioita, ei uusia kokemuksia, ei oppimista. Arkisille palveluille se on hyvä juttu. Ketjukonsernille franchising on hyvä tapa kasvaa, yrittäjä saa brändin tuosta vaan (rahalla) ja kuluttaja saa taattua palvelua. Mutta jos yrittäjä toimisikin harrastuspohjalta tai haluaisi tehdä kaupasta itsensä näköisen tai paikkakunnan ideaa heijastavan, ei tässä olekaan kauheasti mieltä.
Muut ovat sisällöntuottajia, mutta markettiyrittäjä on vain jakelija. Kuka viitsisi profiloitua jakelijaksi harrastuksena, ellei ole itse verkon keskiössä - vrt. lehdentekijä tai galleristi tai someyhteisön pyörittäjä. Lehdenjakajan hommaa taas tehdään elinkeinona.

Niinpä tällainen standardointi sopii kyllä ICT-alankin isolle palveluyritykselle, mutta ei yhdistysten dynaamiselle verkostolle.

Mitä me tiedämme identiteetistä ja diversiteetistä?

Kumpikin on olennainen kehittymiselle, orgaaniselle kasvulle, uusille innovaatioille. Erilaisuus on rikkaus. Samanlaisuus on köyhyyttä. Paikallisistä arvoista ja tyylistä ammentava identiteetti auttaa samaistumaan, keskiarvoistettu identiteetti harvoin kiinnostaa. "Kattoidentiteetti" voi tuottaa voimaa ja valtaa, mutta tuloksena on aina jossain vaiheessa taantuminen, ihmisten laitostuminen, ja systeemin kuolema. Silloin ei ole mitään. Kulttuuri ratkaisee, ja keskiarvoistettu kulttuuri on vain tapakulttuuri, joka on pakkopullaa eikä herkullinen uniikki uunituore paistos. Iso brändi on geneerinen, liikkuu hitaasti ja liikkuessaan tekee sen väkivaltaisesti.

Kenen kannalta asiaa tarkastellaan

Kaikkien ajatusten hyvyys riippuu tarkastelunäkökulmasta ja toimintajärjestelmän topologiasta. Kauppaketjuilla on hierarkkinen järjestelmä, ja se eroaa urheiluseurojen ja ATK-yhdistysten systeemeistä, joissa kattojärjestön kautta vain koordinoidaan asioita ja verkostutaan tasavertaisten kumppanien kesken. Jos ollaan systeemin keskiössä - kuten jokainen on aidossa verkostossa - maailma on kovin erilainen kuin jos ollaan hierarkkisen systeemin haarassa - kauppiaana tai järjestön haarakonttoriksi asemoituna.

Miten nimimuutokset muuttavat TIVIAa?

Jos alueelliset yleisyhdistykset ovat TIVIA Maakunta -brändättyjä, TIVIA ei ole enää itsenäisten, uniikkien yhdistysten verkosto, vaan yhdistys, jolla on toimipisteitä maakunnissa. Prosessissa ei siis TIVIA:n brändi vahvistu, vaan se muuttuu toiseksi. Moni voisi miettiä, että muutos ei ole sellainen, mitä ICT-maailmamme ja TIVIA itse tarvitsee.

Diversiteettiajatteluun sopii myös dualismi, jossa jopa vahtakohdat tukevat toisiaan - jing & jang. Tässä mielessä voi ollakin esim. vaikutusvaltaa hakeva ja sellaiselta näyttävä TIVIA, kunhan sen alla on monimuotoinen yhdistyskenttä. "TIVIA Maakunta" -malli ei sitä voi olla, sillä "TIVIA Maakuntaa" ei ole - se on vain TIVIA:

Kognitiivista ergonomiaa - ja sisällöllistä estetiikkaa?

Yhtenäistä brändiä on eniten perustelu liittymisen helppoudella. TIVIA Pirkanmaa on selkeämpi paikallisena liittymispisteenä kuin Pitky. EU-analogiassa esitettäisiin, että Eurooppaan hakeutuvien yritysten olisi helpompi tulla Suomeenkin, kun sen bränsissä näkyisi, että ollaan tulossa EU:hun.

Samoin voisi ehdottaa, että uuden lätkäharrastajan olisi helppoa löytää suosikkiseura vain katsomalla kartalta lähin SM-liigaseura. Ei, sekään ei olisi kovin hyvä ajatus.

Tietenkin yhtenäinen brändi liittyy ennenkaikkea TIVA:n pyrkimyksiin. Kun se haluaa olla kansallinen vaikuttaja, siihen tarvitaan tueksi massaa ja massaa lisää se, jos jokainen punnus on standardoitu. Tämä on vallan logiikkaa, korporaatiologiikkaa eikä rikkaan orgaanisen toimintaympäristön luomisen logiikkaa.

Kognitiivista ergonomiaa on sekin, että brändin merkit ovat aina läsnä, mutta ne merkit eivät ole neutraaleja indeksejä johonkin, vaan merkit itsessään viestivät jotain. Vuonna 2019 TIVIA:n koventunut maskuliininen teknologiakonserni-estetiikka ei vastaa Pitkyn ideaaleja. (TIVIA:n ilmeen luomiseen ei jäsenyhdistyksillä ole ollut osallistumismahdollisuutta, vaikka niiden odotetaan pääosin käyttävän sitä, jos käyttävät TIVIA:n tarjoamaa nettisivustoalustaa.)

Sanat ja nimet kuljettavat tarinoita

Elämme kuulemma tarinallisuuden aikaa. Yhdistysten nimi on ikoni, joka (toivottavasti) kuvaa sen kulloistakin tarinaa. Pitkyn alkuperäinen nimi oli Pirkanmaan Tietokonekerho, jossa kulminoitui yhteinen haaste astumisessa uuteen aikaan. Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys kertoi, että tekniikka on hallussa ja siirrrytään sen hyödyntämiseen kerhoa isommalla mallilla. Samalla se kertoo "järjestöjen" ajalta ja kankeudelta, minkä vuoksi nykyään suositaan lyhyempää muotoa. Niille nimille on selvä selitys: "Nimi valittiin / muutettiin koska...". Kovin hyvä tarina ei ole "nimellä haluttiin helpottaa liittymistä ja vahvistaa emoyhdistyksen brändiä".

Muutokseen suhtaudutaan eri tavoilla

Ensimmäinen juttu muutoksessa on se, että muutos on aina isompi kuin päälle näkyy. Ja siihen on erilaisia näkemyksiä. Jotkut ajattelevat, että nimi kuin nimi ja brändi kuin brändi; vähän kuin tiedoston nimen vaihtaisi. Mutta jos Tampereen Ilveksen nimen vaihtaisi ja määrittäisi seuran uudelleen, se olisi uusi seura ja aloittaisi aikalailla alusta ja isoissa riidoissa.

Jotkut katselevat "TIVIA Maakunta" -asiaa TIVIA:n näkövinkkelistä, mutta se vinkkeli on ihan eri kuin itsenäisen jäsenyhdistyksen. Ja jotkut taas miettivät sitä esimerkiksi Pitkyn identiteetin näkökulmasta. Kun yhdistyksellä on pitkä ikä, pitää varovasti vaalia sitä jotakin, mitkä on antanut sen elinvoiman - ja se voi olla asia, jota ei edes täysin ymmärretä.

Muutos vaikuttaa aina useisiin yhdistyksen piirteisiin

Yhdistyksillä on erilaisia menestystekijöitä ja muutos vaikuttaa kaikkiin niihin. Vaikutuksia kaikkiin niistä ei tässä käsitellä systemaattisesti. Lukija voi miettiä itse, mihin alla listatuista asioista brändäys vaikuttaa ja millä mekanismeilla. Avainsanoja vaikutuksien miettimiseen: rajoitus, vähennys / laimennus / vähäisempi, lisäys / voimakkaampi, erilainen / uusi, harmonisointi / yksipuolistuva, kontrasti / monimuotoistuva, tuntematon muutos.

• Oleminen mahdollisimman paljon yhteisönä eikä klassisena yhdistyksenä.
• Perusidea, joka houkuttelee aktiivisia ihmisiä mukaan.
• Oleminen samaan aikaan ideaalina, johon työelämä ei pysty, ja vaihtoehtona työelämän piirteille.
• Ajan hammasta kestävä idea - ellei pyritä päivänperhoksi. Uskoa ja luottamusta ideaan ja yhteisöön.
• Tapoja aktiiveille toteuttaa itseään. Mahdollistava ja voimauttava organisoituminen.
• Kivaa aktiviteettia, jotain kaikille jäsenille. Kaikille mahdollisuus tehdä jotain (yhdistys ei ole palveluntarjoaja vaan tekemisen foorumi!).
• ...Mutta kohderyhmät on mietitty. Yhdistys ei voi olla hyvä kaikille.
• Näkyvyyttä, viestintää. Yhteisö, joka ei näy, ei ole olemassa, vaan kuihtuu.
• Substanssi, yhteinen ajatus on tärkein pihvi, mutta "edut" antavat rationaalisen perustan jäsenmaksuille. Myynti ei kanna pitkälle.
• Vastuullinen huolenpitoa.
• Sanominen kyllä ja ei.
• Eheä kulttuuri rutiineista rituaaleihin.
• Jatkuvuus!

Seurauksia Pitkyn mahdollisesta TIVIA-brändäyksestä

Seurauksia voi aina vain arvella ja ennakoida, sillä muutos on aina uniikki tapahtuma. Vertailukohtaa ei saa edes muiden yhdistysten vastaavista muutoksista, koska niitä on vasta tekeillä ja Pitkyn idea on olla uniikki, mikä ajatus jo tekee suoran vertailun järjettömäksi. Yhdistykset ovat aina sosiaalisia konstruktioita - osa niistä on fyysistä ja "todellista" ja osa on yhdessä puhallettu mentaalimalli, jota pidetään koossa käsityksillä ja niitä ylläpitävillä merkeillä.

Plussia löytyy aina: TIVIA:n tarjonta olisi tiukemmin integroitu yhdistykseen ja kokonaispaketti olisi saumattomampi. Asiasta aiemmin kuultuna on muutos koettu hyväksi pienissä alueyhdistyksissä, joissa ei ole resursseja riittävään paikalliseen aktiviteettiin - tilaisuuksien järjestämiseen tai edes nykyaikana riittävään omaan viestintään. (Pitkyllä pitäisi sitä kykyä ja omaa brändiä vielä löytyä.) Monilla yrityksillä olisi enemmän motiviaatio olla tapahtumissa esillä, kun foorumi on kansallinen - parempi lupaus näkyvyydestä ja statuksesta. Jos TIVIA:n strategia ja tyyli kiinnostavat, on houkutus henkilöjäseneksi suurempi.

Miinuksia on jo lueteltu: Identiteetti ja sen merkityssisällöt laimenevat heti. Motivaatio osallistumiseen toimintaan hallituksessa ja avainrooleissa oletettavasti heikkenee (mutta tämä on tietysti vielä vain oletus) - kiinnostaako montaakin edes olla TIVIA:n yksikön toiminnantarkastaja ilmaiseksi? Haluttaako toiminnanjohtajan homma? Menetetäänkö symbolien myötä itsenäisyyden kokemusta, mikä vähentää omaa ajattelua ja toimintaa? Menetetään jotain tärkeää yhdistyksessä ja koko talousalueella? Saatetaan olla osa sellaista muutosta TIVIA:ssakin, joka ei ole pitkällä tähtäimellä hyvä (monoliittiriski). Muutos on aina riski ja rikkoo aina jotain odottamatonta.

Jos muutokseen mentäisiin, miksei saman tien lopeteta koko yhdistystä ja aletaan juridisesti TIVIA:n paikallistoimistoksi (TIVIA:ssa alueyhdistyksiin suhtaudutaankin jo aikalailla sellaisina, unohtaen yhdistysten itsenäisyys ja että ne ovat nimenomaan palvelua odottavia maksavia jäseniä!)? Siinä säästyttäisiin monelta vaivalta ja kululta - ja yhdistyksissä inhotaan vaivaa ja kuluja! Samalla poistuisi virallinen hallitus ja sen puheenjohtajan tehtävä, jotka korvattaisiin jollain paikallisella tiimillä. Lisää joustavuutta, mutta taas menetettäisiin yhdistykselle myös oleellisia rituaalisia piirteitä.

Konkreettisia mahdollisen nimenmuutoksen tuottamia muutoksia

Nimen muutos tuo aina nipun muita muutoksia ihan samoin kuin yrityksissäkin. Käytännöllisiä muutoksia ovat:

PRH-ilmoitus - ja hyväksymisen odottaminen. Uusi logo. Uuden ilmeen suunnittelu reunaehtojen puitteissa. Uudet rollupit. Uusi esite. Uusi kalvopohja. Uusi dokkaripohja. Uusi käyntikorttipohja. Kaikkiin informaatiomuutokset ja uusi design. Uusi nettidomain. G Suiten linkkaus uuteen domainiin. Uudet sähköpostiosoitteet (vanhat pitää säilyttää, jos G Suitelle sopii). Tietovarastojen nimeämisiä. Viestintäkampanja muutoksesta. Ihmisten CV-muutoksia. Nettisaitin kaiken aineiston tsekkaus ja editointi. Yhden kerhon nimen vaihto. Some-muutokset: tilit, ilme.

Vähemmän käytännöllisiä ovat sitten muutoksen myötä muuttuneet avainhenkilösuhteet ja muut vastaavat.

Miten asian käsittely jatkuu?

Asia on ollut kevyemmin esillä Pitkyn hallituksessa ja jäsenviestinnässäkin, mutta nyt on tullut aina nostaa se kevätkokouksen asialistalle päätettäväksi suuntaan tai toiseen. Toivottavasti tämä teksti auttaa miettimään asiaa ja tekemään hyvän päätöksen, mikä se sitten tulee olemaankin, plus siihen liittyvät suunnitelmat.

Kirjoittaja on ollut TIVIA-kuvioissa viitisentoista vuotta, Pitkyssä vajaat kymmenen vuotta, joista seitsemän hallituksessa ja tähän mennessä kolme puheenjohtajana.