Matti Vuori
Tietoteknikka, kestävä kehitys ja Agenda 2030
Euroopan Kestävän kehityksen teemaviikolla (https://esdw.eu/country/finland/) pari sanaa (digitaalisesta) tietotekniikasta. Puhe tietotekniikan rooli kestävässä kehityksessä on aika paljon keskittynyt tiedon prosessoinnin ja laitteistojen valmistamisen hiilijalanjälkeen. Tekoälyn etiikka (osana sosiaalista kestävän kehityksen komponenttia) toki keskusteluttaa joskus, mutta se ei aivan assosioidu maailman kohtalonkysymyksiin. Tällaisessa fragmentoituneessa adhoc-keskustelun maailmassa voisikin olla hyvä ottaa avuksi jotain jäsentyneitä kehikoita. Agenda 2030 on sellainen, mutta jostain syystä sitä näkee aika harvoin tukea IT-asioiden käsittelyssä.
Mistä on kyse? "YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016-2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla" (https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet).
Ehkäpä syynä hiljaisuuteen on se, että tärkein mentaalimallimme tietotekniikasta "vakavassa kontekstissa" on edelleen 1960-luvun tyyliin koneena, jolla lasketaan palkat ja joka kuluttaa sähköä (ja tietysti muuttaa vähän työnkuvia ja tuottaa uusia ammatteja). Nykyään se on paljon muutakin: kaikkialla läsnäoleva maailman elementti, maailmaamme kontrolloiva systeemi, tiedonvälittäjä, viihdealusta, hyvinvoinnin ja usein vaurauden symboli, sodankäynnin ja politiikan väline, ja paljon muuta. Elämme sosiodigitaalisessa maailmassa, jossa asioita merkittävässä ja merkityksellisessä määrin tehdään ja koetaan tietotekniikan avulla ja kautta.
Toisaalta tietysti yleinen käsitys kestävästä kehityksestä rajautuu hiilijalanjälkeen ja maapallon ekologiseen kestävyyteen. Keskimäärin puuttuu laajempi näkemys kokonaisuuksista ja systeemeistä.
Epäsuora vaikuttaja
Yksi haaste tietotekniikan puntaroinnissa on myös se, että se ei useinkaan tee vaikutuksiaan suoraan (kuten vaikkapa sähkö polttomoottorin korvaajana), vaan on jossain elämänalueella, jossain sen prosesseissa, vain mahdollistaja tai oireiden paljastaja. Niinpä esim. se, että joku palvelin kuluttaa tietyn määrän sähköä, ei kerro juurikaan siitä, mitä maailmalle tapahtuu digitalisaation kautta. Tämä on iso asia muutenkin: maailma on systeeminen kokonaisuus ja ekologinen kestävyyskään ei synny vaikuttamatta kaikkiin elämänalueisiin.
Tietotekniikkaa on montaa sorttia
Tietenkään ei ole kauhean mielekästä puhua tietotekniikasta yhdellä termillä, koska sitä on moneen lähtöön. Tieteellisellä laskennalla, digitaalisilla oppimisympäristöillä, ajotietokoneilla, sotadroneilla ja some-alustoilla on kovin erilainen rooli ihmisten maailmassa. Mutta mennään nyt tällä kertaa yhdellä termillä, koska teemaviikkoina pitää katsella kokonaisuuksia. Ja toisaalta, kun Agenda 2030:n tavoitteet ovat laajoja, niissä tarvitaan monipuolista ratkaisupalettia, jossa tietotekniikka on monessa roolissa, monenlaisina välineinä, kaikki eri roolissa, joko suoraan prosesseissa tai välillisesti tukena ja luomassa infrastruktuuria vaikkapa osaamisen ja kulttuurin kautta.
Mitäs ne Agenda 2030:n tavoitteet ovat? Ja miten tietotekniikka vaikuttaa niihin-
Tavoitteita on 17. Ne ovat listattuina alla. Joidenkin alle on saman tien lisätty kommentteja tietotekniikan vaikutuksista. Ihan kaikkiin kohtiin ei ole fiksua kommenttia löytynyt. Niiden puuttumisesta voi arvella, että tietotekniikka ei ole vaikuttanut tavoitteeseen paljoakaan suuntaan tai toiseen, tai sitten kirjoittaja on asian suhteen tietämätön.
1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
- Automaatio ja tietotekniikka ovat isossa roolissa maataloudessakin. Jos tekniikalla voidaan parantaa maatalousyrittäjien (ja eläinten) pärjäämistä, se on kestävää kehitystä. Nälän poistamisessa taitaa tietotekniikalla olla vähemmän roolia.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
- Terveydessä ja hyvinvoinnissa on monta elementtiä. Tietotekniikka ainakin auttaa tarjoamaan esimerkiksi rikkaampia etälääkäripalveluja yms. Henkilökohtaisen digitaalisen hyvinvointiteknologian rooli hyvinvoinnissa on kyseenalainen laajemmassa mittakaavassa. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa digitaalinen viestintätekniikka, ml. sosiaalinen media on tärkeä asia kaiken ikäisille. Vanhusten elämänlaadun parantamisessa digitalisaatiolla on paljon potentiaalia.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
- Tietotekniikka on luonut valtavan määrän tietoa ns. jokaisen kädessä olevalla päätteellä tutustuttavaksi - tekstinä, kuvana, äänenä. Monen kympin kirjan sijaan voi oppia avoimista verkkoaineistoista. Varsin hyvä asia maailmassa, jossa edelleen poltetaan ja sensuroidaan kirjoja. Koulutuksen saamisen tasa-arvoisuudessa on tietysti edelleen varsinkin globaalisti paljon tekemistä. Digitaalisuus mahdollistaa myös oppimisen työpaikoilla ja osana työprosesseja. Jokainen ympäristö on oppimisympäristö ja digitekniikka tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Oppimisaineistojen laadussa on tietysti omia haasteitaan, eli ensimmäinen opittava asia on medialukutaito - kaikki mikä on netissä ei ole totta, edes ihmisten kirjoittamana.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
- Edelliseen liittyen tietoteknisen viestinnän avulla on aiempaa paremmin avattu maailman sosiaalisia oloja. Syrjintä ja väkivalta pääsevät entistä paremmin esille. Ongelmat ja kampanjat saavat aivan erilaista näkyvyyttä kuin tietokoneettomassa ajassa. Tietotekniikka mahdollistaa sosiaalisen median, joka taas on mahdollistaja monenlaiselle tiedon- ja ajatustenkululle. Valitettavasti ICT:n erityisammatillinen maailma on nykyisellään kovin sukupuolittunut, mutta juuri vastuullisuuteen liittyvät ammatit houkuttelevat ihmisiä tasapuolisemmin.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
- Veden suhteen taitaa tietotekniikan anti lähinnä liittyä sen laadun seurantaan etänä digitaalisilla sensoreilla ja tietoliikenneyhteyksillä.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
- Nykyaikainen sähkön jakelu ei onnistu ilman monipuolisia digitaalisia järjestelmiä. Ohjaustekniikalla ja globaalilla verkottumisella on tietysti aina toinen puolensa, eli lisääntyvä haavoittuvuus. Kaapelien katkaisemisen sijaan verkon sammuttamiseen riittää kyberhyökkäys toisesta maasta.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
- Digitaalisuuden myötä ovat työt siirtyneet enemmän toimistoihin. Digitaalisen työpaikan investointikustannukset ovat vähäiset (avoimen lähdekoodin järjestelmät alentavat niitä edelleen). Etätyömahdollisuus auttaa vähentämään pitkien ja kuormittavien työ- ja liikematkojen tarvetta. Työtiimit voivat toimia globaalisesti virtuaalitiimeinä. Toisaalta digitaalisten laitteiden valmistamisessa ja niiden tarvitsevien raaka-aineiden hankinnassa on kovasti puutteita työolosuhteissa. Talouskasvu on tietysti kestävänä filosofiana kovin kyseenalainen, mutta digitaalisuudesta toivotaan aina syntyvän uusia kasvun vetureita ja uusia työpaikkoja. Kiertotalouskin tarvitsee paljon monenlaista tietotekniikkaa tuekseen.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
- Tietotekniikka tekee monista infrastruktuureista virtuaalisia, vähäenergisiä. Bisneksen kohtaamis-infrastruktuurissa moottoritien tai tunnin junan korvaa näkymätön tietoverkko. Tietotekniikan avulla säädetään perinteisenkin teollisuuden toiminnan tehokkuutta ja laatua. Digitaalisuuteen liittyvien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden mahdollisuudet ovat rajattomat.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
- Tietotekniikka on mahdollisuuksien tasaaja, mutta osin vielä symboliluonteensakin vuoksi eriarvoisuutta lisääväkin (lapsella pitää olla uusimmat kalliit laitteet!). Maiden painoarvo (monessa dimensiossa) taas riippuu monesta historiallisesta tekijästä (kulttuuri, resurssit, historia). Tietotekniikan sisällä on tunnetusti USA:lla iso globaali painoarvo digijättien myötä ja toisaalta komponenttipuolella Kiinan merkitys on valtava. Maiden sisällä digitaalinen viestintä on aina alttiina vinoumille, joita digimedian jätit tuottavat algoritmeillaan ja suodattimillaan vahingossa tai joskus tietoisesti. Kannattaa muistaa, että niiden palveluille on vaihtoehtoja.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
- Nykyparadigmojen puitteissa voidaan sosiaalista kestävyyttä voidaan lisätä mm. digitaalisilla palveluilla ja digitekniikan mahdollistamalla ihmisten osallistamisella. Yksi kaupunkien utopia (tai dystopia) on täysin digitaalisesti kontrolloitu ja samalla valvottu älykaupunki. Sellaisen kestävyys on kyseenalainen ja siihen liittyy monia riskejä.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
- Tietotekniikka on tunnetusti ollut kulutustavoille katastrofi. Kulutetaan muovia, harvinaisia maametalleja, Laitteet vaihdetaan uuteen vuosittain ja vanhan voi kierrättää vain osittain. Uudet "innovaatiot" (kuten metaversumi, lohkoketjut ja jo muodista menneet kryptovaluutat) vain lisäävät laitteistojen uusintatarvetta. Kvanttitietokoneiden osalta on vielä paljon kysymysmerkkejä. Digitaalinen viestintä vielä lisää kulutuskuumeen leviämistä - mutta toisaalta helpottaa myös muiden äänien kuulumista. Hiilijalanjäljen laskenta tuoteliiketoiminnassa olisi mahdotonta ilman tietokoneita. Ja käytettyjen tavaroiden ostaminen olisi aika kankeaa ilman sähköisiä kauppapaikkoja.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
- Digitaalinen viestintä antaa lähinnä vain apua toiminnan masinointiin paikallisista globaaleihin toimintaan monilla mekanismeilla, tiedonjakoa, tilannekuvaviestintää, operatiivista tukea jne...
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
- Elektroniikan tarvitsevien raaka-aineiden hankinta on valitettavasti kovin luontovihamielistä. Tietotekniikka sentään mahdollistaa erilaisten simulointimallien yms. kehittämisen ja viestinnän tilanteista ja kehityksestä.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
- Digitaalisilla palveluilla on näitä etuja. Tehdäkseen tutkintapyynnön ei tarvitse enää matkustaa poliisiasemalle virka-aikana. Digitaalisessa maailmassa vastuulliset ja vastuuttomat instituutiot saavat näkyvyyttä ja arvioitavuutta - ja parempia toimintaedellytyksiä.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
- Tietotekniikka auttaa kaikenlaista globaalia toimintaa. Ihmisten ei esimerkiksi tarvitse lentää toiselle puolelle maapalloa pitääkseen kokouksen. Ilman digitaalista mediaa, kestävän kehityksen ja vastuullisuudenkaan viesti ei leviäisi kovinkaan hyvin.
Miltä kokonaisuus näyttää ja mitä puuttuu?
Aika moneen tavoitteeseen on tietotekniikalla vaikutusta, ja useimmiten positiivista sellaista. Ihan kaikkiin teemoihin eivät Agenda 2030:n tavoitteet anna parasta tartuntapintaa. Kaikkiin globaaleihin ilmiöihin ei voi aina tarttua tavoitteiden kanssa, varsinkin, jos niihin pitäisi luoda valtioiden välinen konsensus. Ehkäpä tavoitteet kuitenkin olisivat hieman paikoin hieman erilaiset, jos ne sovittaisiin nyt, vuonna 2023? No, tietysti ne olisivat!
Moniin tavoitteisiin en keksinyt mitään sanottavaa. Se voi johtua tietämättömyydestäni, mutta myös siitä, että tietotekniikan mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä ihan kaikilla kestävän kehityksen alueilla. Siihen voi olla monia syitä, mutta jos yksi sellainen on tarttumattomuus innovaatioiden mahdollisuuksiin, on asialle helppo tehdä jotain.
Organisaatiot ja yksilöt voivatkin käyttää Agenda 2030:n tavoitteita tarkistuslistana tietotekniikan innovointitoimilleen. Voisiko löytyä uusia maailmaa auttavia sovelluksia? Siinäpä työsarkaa mm. pirkanmaalaisille toimijoille.
LIITE: Tietotekniikan olemuksesta
Alussa oli tietotekniikan rajauksena "digitaalinen". Kannattaa muistaa, että tietotekniikkaa on ollut jo ennen tietokoneiden tai sähkön keksimistä. Luolamaalauksissa oli teknisinä välineinä luolan seinä tiedon tallentamiseen ja jokin piirrin kirjoittamiseen. Kirja oli fantastinen tekninen keksintö ja kirjapaino vieläkin merkittävämpi ihmiskunnan kehitykselle, joskin kestävän kehityksen ohessa myös kestämättömälle.