Matti Vuori
Systemaattinen huumorijohtaminen on kilpailuetu
Yleisesti arvellaan, että huumori on tärkeää työelämässä ja asiaa on jopa tutkittukin, esim. Konczynski (2011). Huumori koetaan kuitenkin liian usein vapaan kulttuuriseksi, hallitsemattomaksi elementiksi. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Paras hyöty huumorista on saatavissa kun huumori sidotaan tiukasti organisaation johtamisjärjestelmään systemaattisesti johdetuksi ja kehitettäväksi organisaation elementiksi. Konkreettinen väline tässä on huumorikäsikirja. Se kuvaa mm. huumorin johtamisen ja soveltamisen periaatteet, käytännöt, vastuut. Yleensä se on toteutettu ISO 9000 -tyylisellä laatujärjestelmäotteella.
Huumorikäsikirjan rakenne onkin tyypillisesti tämänkaltainen:
- Käsikirjan kuvaus - huumorijärjestelmän vaikutusalue, rajaukset ja rajoitukset, liittyminen johtamisjärjestelmään.
- Huumoripolitiikka - huumorin hallinnan perusideat, milloin sitä käytetään, sen soveltamisen eettiset periaatteet
- Huumorin johtaminen - vastuut, johdon katselmus, mittarit
- Huumoriprosessit - mistä huumori syntyy, miten sen prosessit jatkuvat; milloin, koska ja miten se loppuu. "Asiakaslähtöinen" huumori
- Huumorin laatutekijät - brändi, tone of voice, nopeus, asiakasfokus, loukkaavuus, tilannehuumori ja yleinen
- Huumorin laadunvarmistus - katselmointi eri toiminnoissa, testaus sisäisesti, palautteen keruu, huonon huumorin kitkeminen, kielletyt huumorin lajit ja kohteet
- Alihankittu huumori - media, some, konsultit
- Reklamaatioiden käsittely - asiakasvalitukset kelvottomasta huumorista
- Vitsirekisteri - kokoelma hyväksi havaituista vitseistä, rekisterin päivitys ja käyttö
Kuten muussakin laatutyössä, käsikirja on vain väline. Huumori on tuotava integroiduksi kaiken toiminnan osaksi. Se ei saa jäädä vain johdon vakaviin juhlapuheisiin!
Lähteet
Korczynski, Maruk. 2011. The Dialectic Sense of Humour. Routine Joking in a Taylorized Factory. Organizatonal Studies, Vol 32, Issue 10, pp. 1421-1439.